Opiskelukyvyn tukeminen – vinkkejä opetuksen johdolle

Miten yliopiston johto voi tukea opintoihin kiinnittymistä ja opiskelukykyä? Campus Conexus kokosi teesit opetuksesta vastaaville vararehtoreille.


Opetussuunnitelma ja osaamisen karttuminen

  • Estäkää opetussuunnitelmien sisällöllinen paisuminen ja keskittäkää energia tutkivan opiskelutavan kehittämiseen.
  • Huolehtikaa, että opiskelutaitoja (mm. ajankäytön hallinta, ryhmätyötaidot, ongelmanratkaisutaidot) opetetaan osana sisältöopetusta, ja että ne on kirjattu osaamistavoitteiksi opetussuunnitelmiin.
  • Huolehtikaa tiedonhankinta-, kirjoitus-, viestintä-, ja tutkimusmenetelmäosaamisen (ns. akateemiset tekstitaidot) kehittymisestä opintojen alusta saakka. Sulauttakaa nämä taidot sisältöopetukseen ja tehkää ne näkyväksi opetussuunnitelmissa.
  • Em. mahdollistamiseksi: huolehtikaa, että
    • opettajilla on pedagogista osaamista myös opetussuunnitelmatyöstä ja opetuksen laadun arvioinnista, ei ainoastaan opetustilanteen hallinnasta
    • pedagogisen johtamisen koulutusta on tarjolla opetuksen johtamisesta vastaaville
  • Huolehtikaa, että laatujärjestelmään kuuluu systemaattinen tapa kerätä palautetta osaamisen karttumisesta ja opiskeluun kiinnittymisestä.
  • Huolehtikaa, että palaute käsitellään ja se syöttää systemaattisella tavalla takaisin opetussuunnitelmatyöskentelyyn.

Opiskelukyvyn edistäminen

  • Huolehtikaa, että opiskelukyvyn edistäminen on suunnitelmallista ja organisoitua. Työ kattaa kaikki opiskelukyvyn osa-alueet ja edistymistä seurataan vuosittain.
  • Panostakaa opiskeluinnon vahvistamiseen. Opiskeluintoiset saavat enemmän jopa 18 op enemmän lukuvuodessa ja kokevat vähemmän stressiä.
  • Ryhmäohjauksen muodot opiskelussa erityisongelmiin törmänneiden opiskelijoiden tueksi jollain pysyvällä ratkaisulla.
  • Varmistakaa, että opinnot ovat esteettömiä, oppimisvaikeuksiset huomioidaan opetuksessa ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat (esim. osa-opiskelukykyiset, perheelliset) voivat osallistua joustavasti opetukseen.

 Oppimisen tilat ja ympäristöt

  • Mahdollistakaa opiskelijoiden yhteinen fyysinen ja virtuaalinen opiskelu kampusalueen tiloissa kalusteiden, teknologioiden ja aukioloaikojen avulla.
  • Varatkaa opiskelijoille monenlaisia työskentelytiloja kampuksille – mahdollistakaa kohtaaminen ja rauhoittuminen, yhdessä ja yksin.
  • Varmistakaa, että opiskelijoilla ja opetushenkilökunnalla on tilaisuuksia kohdata myös opetustilojen ja -tilanteiden ulkopuolella.

Yhteisöjen vahvistaminen, yhteisöjen osaaminen ja yhdessä oppiminen

  • Asettakaa tavoitteeksi, että opetus ohjaa yhdessä oppimiseen, ja tukekaa opiskelijoiden omaehtoista yhteisopiskelua (vrt. Universitas-toiminta).
  • Mahdollistakaa opiskelijoiden vertaisryhmät ja niiden ammattimainen fasilitointi opiskelijoille, joilla on vaikeuksia opintojen etenemisessä.
  • Huolehtikaa, että opetusta järjestävillä yhteisöillä on selkeä vastuunjako ja toimintamalli, kuinka toimitaan, kun opiskelijalla on ongelmia.
  • Palkatkaa yliopistoihin henkilöitä, jotka voivat fasilitoida tutkimus- ja opetushenkilöstöä opintojen ohjaamisessa, tiedonhankinnan ohjaamisessa ja ict:n käyttämisessä – heillä tulee olla vahva osaaminen ja kokemus.
  • Panostakaa työyhteisöjen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen, ei ulkoisten konsulttien vaan sisäisten asiantuntijoiden avulla.
  • Yhteisöllisiä ”pelinrakentajia” löytyy useista henkilöstöryhmistä – tukekaa tällaisia työntekijöitä koulutuksella, työnohjauksella ja tehkää työsuunnitelmassa tilaa heidän kehittämis/fasilitointi/yhteisönrakennustyölleen.
  • Huolehtikaa, että yliopistoissa on jokin rakenne, joka levittää pedagogisen asiantuntijuuden verkostoksi (esim. yopedalehtorit Helsingissä, ohjausvastaavat TAYssa) ja verkottaa opetuksen kanssa työskenteleviä työntekijöitä toisiinsa.

Aiheeseen liittyvä materiaali